Luku Edistyminen
0% suoritettu

Syvän sininen ja valkoinen infografiikka esittelee kattavasti suomalaisen kriisiviestinnän ja sen raportoinnin periaatteet. Keskellä hehkuu 'Häiriö'-ikoni, josta säteilevät viestinnän keskeiset työkalut ja toimenpiteet, kuten 'Viestintä', 'Tiedote' ja 'Palvelupuhelin'. Kuvitus havainnollistaa dynaamisesti tiedonkulkua, varoituksia, huhujen estoa ja palautumista, osoittaen saumattoman hallinnan ja strategisen päätöksenteon tärkeyden.

Häiriötilanneviestinnän päätehtävät

  • varoittaa tapahtuneesta
  • antaa toimintaohjeet lisävahinkojen välttämiseksi
  • estää huhujen leviäminen ja
  • auttaa organisaatiota palautumaan normaalitilaan

Häiriötilanneviestintäohje

TÄYDENNÄ TÄHÄN

Kaupungilla on päivitetty häiriötilanneviestintäohje, jolla on yhdistetty aikaisemmin erillisinä ohjevihkoina tehdyt kaupungin yleisohje ja palvelualueiden ohjeet yhteen ohjeeseen. Ohjekansio on jaettu erillisen jakelulistan mukaan esimiehille ja asiakaspalvelupisteisiin.

Häiriötilanneviestintäohje päivitetään kahdesti vuodessa. Häiriötilanneviestintää johtaa viestintäpäällikkö. Häiriötilanne ja poikkeusolojen viestinnässä voidaan käyttää tarvittaessa hätä- ja viranomaistiedottamista. Hätä- ja viranomaistiedotteet on toimitettava pelastus- tai poliisiviranomaisen kautta.

Kaupungilla on palvelupuhelinjärjestelmä, joka voidaan aktivoida lyhyellä varoitusajalla toimintaan. Puhelinnumeroon TÄYDENNÄ TÄHÄN voidaan ottaa yhtä aikaa noin xxx puhelua.


Tiedotepohja

OTSIKKO

Tiedotteen teksti:

– Mitä on tapahtunut?

– Missä ja milloin?

– Mistä syystä?

– Mitkä ovat vaikutukset ja millaista aluetta koskevat?

– Miten toimitaan tilanteen korjaamiseksi?

– Millaisia toimintaohjeita annetaan?

– Milloin seuraava tiedote julkaistaan?

Lisätietoja: nimi ja ammattinimike, puhelin, sähköposti

Tiedotteen lähettäjän yhteystiedot:

– Nimi ja asema

– Puhelin, fax

– Sähköposti

– Www-sivuosoite


Muistilista häiriöviestintää käynnistävälle

  1. Tarkista, mitä on tapahtunut
    • vahingon laatu ja laajuus
    • miten ja miten laajasti on tarpeen tiedottaa
    • tuleeko asiasta julkinen – ketkä tietävät jo asiasta
    • tiedottaako joku muu jo asiasta
  2. Tarkista, ovatko viestinnästä vastaavat henkilöt paikalla
    • ota yhteyttä yhteistyökumppaneihin
    • sovi viestinnän työnjako ja vastuut
      • sisäinen viestintä
      • asiakkaat
      • media
      • sidosryhmät
    • sovi, kuka antaa haastattelut ja lausunnot
  3. Käynnistä viestintä valitsemalla tilanteeseen sopivat kanavat
    • laadi tiedote
    • muista sekä sisäiset että ulkoiset kohderyhmät
    • muista erityisryhmät
    • perusta viestintäkeskus yhteiskumppaneiden kanssa tarvittaessa
  4. Järjestä tarvittaessa tiedotustilaisuus
    • ilmoita siitä medialle
    • tee opasteet tiedotustilaisuuspaikalle
    • varmista, että toiminnasta vastaavat henkilöt (tarvittaessa myös muilta toimialoilta, esimerkiksi tilakeskuksesta tai sosiaali- ja terveyskeskuksesta) ovat paikalla
    • laadi tilaisuuteen myös kirjallista materiaalia
  5. Päivitä tietoa säännöllisesti
    • tiedotteet, internet-sivut
  6. Ilmoita aina seuraavan tiedotteen tai seuraavan tiedotustilaisuuden (arvioitu) ajankohta
  7. Seuraa uutisointia ja mahdollisuuksien mukaan analysoi sitä
  8. Dokumentoi tapahtumat
    • tilannepäiväkirja lyhyinäkin muistiinpanoina auttaa tilanteen jälkiarvioinnissa

Kuntaliiton opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa

Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa


Kaupungin ohjeistus häiriötilanneviestintään

Lisätään oman kaupungin tai kunnan ohjeistus tähän