Sakatin monimetalliesiintymän kaivoshankkeen vaikutukset viiankiaavan natura 2000-alueeseen
-
Vaikutusalueet10 Kappaleet
-
Vesitaloudelliset vaikutusalueet
-
Vihreyden ja maiseman arvot
-
Vaikutus lähivesiin ja maaperään
-
Kunnalliset ja alueelliset infrastruktuurit
-
Sosiaaliset ja kulttuuriset arvot
-
Ekonomiset vaikutusalueet
-
Yhteisön käyttö luonnonvaroissa
-
Elinympäristöjen kaavoitus
-
Kartta kuvaus vaikutusalueista
-
Erityiset alueet, Kuten sakattilammet
-
Vesitaloudelliset vaikutusalueet
-
Vesitaloudelliset vaikutukset10 Kappaleet
-
Maaperän ja pohjaveden laatu
-
Virtaamien ja vesistön tasapaino
-
Kaivostoiminnan mahdolliset vedenkäyttövaatimukset
-
Vesiviljely ja sen yhteydet
-
Eri vesi- Ja ekosysteemimallit
-
Riskit vesitasapainoon
-
Sementtien ja kemikaalien vaikutukset
-
Vesitalouden seurantaohjelmat
-
Näkökohdat ja analyysi
-
Vaikutusten arviointi eri vaiheissa
-
Maaperän ja pohjaveden laatu
-
Melun, Tärinän ja visuaaliset vaikutukset10 Kappaleet
-
Visuaaliset häiriöt
-
Melun mittausmenetelmät ja -prosessit
-
Tärinän vaikutusten kehittäminen
-
Maiseman ja kulttuuriympäristön arviointi
-
Yhteisön asenteet melu- Ja tärinähaittoihin
-
Kaivostoiminnan aikataulut ja huomioitavat seikat
-
Melun suppression menetelmät
-
Lainsäädäntö ja melurajat
-
Melun lähteet ja vaikutusalueet
-
Tärinävaikutusten arviointi
-
Visuaaliset häiriöt
-
Hankkeen ympäristövaikutusten minimointi10 Kappaleet
-
Vastuuhenkilöiden määrittäminen
-
Suunnittelu ja toteutus
-
Palautteet ja raportointi
-
Mitä tehdä mahdollisissa haitoissa
-
Innovatiiviset ratkaisut ympäristövaikutusten vähentämiseksi
-
Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa
-
Ilmoitusvelvollisuus ja läpinäkyvyys
-
Pidennettävät aikarajat vaikutusten seuraamiselle
-
Lieventävät toimenpiteet
-
Seuranta ja arviointi
-
Vastuuhenkilöiden määrittäminen
-
Yhteisvaikutukset10 Kappaleet
-
Vaikutukset muille hankkeille
-
Paikallisten ekosysteemien vaikutusketjut
-
Vaikutusten kumulatiivinen arviointi
-
Lainsäädännön ja vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutukset
-
Onko muita kaivoshankkeita samalla alueella?
-
Yhteistyö ja sidosryhmien vuorovaikutus
-
Sosiaalinen ja kulttuurinen perintö
-
Taloudelliset ja ekologiset yhteydet
-
Yhdistämisvaikutusten arviointi
-
Malminetsinnän yhteisvaikutukset
-
Vaikutukset muille hankkeille
-
Ehdotukset ja suositukset10 Kappaleet
-
Ympäristöhäiriöiden hallintasysteemi
-
Paikallisten sessioiden ja kuulemisien sisältö
-
Koulutus ja tietoisuuden lisääminen
-
Suunnitelmat riskien minimoimiseksi
-
Yhteistyöpaikat tulevia hankkeita varten
-
Suosittelemisen ja harkinnan mallit
-
Käytännöt vastuulliseen kaivostoimintaan
-
Suunnittelu tulevaan selvitystoimintaan
-
Suojelutoimenpiteet
-
Hoito- Ja ennallistamissuunnitelmat
-
Ympäristöhäiriöiden hallintasysteemi
-
Selvitykset ja tutkimustulokset10 Kappaleet
-
Käytetyt tutkimusmenetelmät
-
Tiedonkeruuprosessin kuvaus
-
Mahdolliset tiedolliset puutteet
-
Kumppanuudet tutkimuksissa
-
Julkaistu tutkimustieto ja sen merkitys
-
Vuorovaikutus tutkimustulosten kanssa
-
Vaikuttavuuden arviointi ja havainnot
-
Tietopohjan kehittäminen
-
Aiempien tutkimusten yhteenveto
-
Suositellut lisäselvitykset
-
Käytetyt tutkimusmenetelmät
-
Yhteenveto ja päätelmät10 Kappaleet
-
Strategiat jatkosuunnittelulle
-
Hankkeen kestävyys ja tulevat näkymät
-
Sidosryhmien sitouttaminen
-
Tarkistukset ja lisäarvioinnit
-
Lainsäätelykehys ja sen mukanaan tuomat haasteet
-
Tulevaisuuden tutkimustarpeet
-
Paikallinen ja alueellinen merkitys
-
Keskeiset viestit päätöksentekoprosessissa
-
Projektin vaikutusten kokonaisarviointi
-
Loppupäätelmät ja suositukset jatkona
-
Strategiat jatkosuunnittelulle
-
Johdanto10 Kappaleet
-
Hankkeen tavoitteet
-
Arviointimenettelyn kuvastus
-
Hankkeen aikaraja ja vaiheistus
-
Keskustelun avaus paikalliselle väestölle
-
Sidosryhmien tunnistaminen
-
Esittely aiemmista hankkeista
-
Hankkeen kansalliset ja kansainväliset merkitykset
-
Rahoitussuunnitelma ja varat
-
Taustan esittely
-
Projektin sijainti ja merkittävyys
-
Hankkeen tavoitteet
-
Luontotyypit ja lajistot10 Kappaleet
-
Muut tärkeät kasvi- Ja eläinlajit
-
Luontotyyppien suojelun perusteet
-
Lajistodatan kerääminen ja analysointi
-
Lajien leviämismallit
-
Vaara- Ja häiriölajit
-
Elinympäristön laatua arvioivat indikaattorit
-
Suojeluluokat ja niiden merkitys
-
Paikalliset erityispiirteet ekosysteemissä
-
Aapasuot ja niiden ominaisuudet
-
Keskeiset linnustolliset lajit
-
Muut tärkeät kasvi- Ja eläinlajit
Yleistä tärinävaikutuksista
Tärinä tarkoittaa kiinteän materiaalin värähtelyä, joka leviää ympärilleen aiheuttajastaan. Sakatin monimetalliesiintymän kaivoshanke tuottaa tärinää erityisesti kaivoksen toiminta- ja rakennusvaiheessa, jolloin toimintaa tarkastellaan eri vaiheissa. Tärinämittojen arviointi on tärkeää ympäristövaikutusten analysoinnissa, sillä tärinä voi vaikuttaa sekä eläimiin että kasveihin, erityisesti jos se yhdistyy muihin häiriötekijöihin, kuten meluun.
Tärinän lähteet
Sakatin kaivoshanke aiheuttaa tärinää Maanalaisista räjäytyksistä, jotka tapahtuvat kahdesti vuorokaudessa. Tämän lisäksi aluetietoa kerätään myös muista tärinää aiheuttavista lähteistä, kuten maantiestä liikkuvasta raskaasta liikenteestä. Tärinän voimakkuus mitataan heilahdusnopeutena (mm/s), ja se voi vaihdella eri ajanhetkellä ja eri paikoissa.
Tärinän vaikutus lintuihin
Vaikka tärinän vaikutuksia lintuihin on tutkittu, tietoa on vielä suhteellisen vähän. Aikaisempien tutkimusten perusteella on kuitenkin havaittu, että tärinä voi aiheuttaa linnuissa korkeintaan hetkellisiä lentoon pyrähdyksiä. Näin ollen tärinä ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittoja pesintä- tai ruokailukäyttäytymiselle.
Tärinän arviointi ja mallit
Tärinämallinnuksessa hyödynnetään erilaisia mittaus- ja arviointimenetelmiä. Sakatin kaivoshankkeessa käytetään esimerkiksi Itasca Denverin tekemää tärinämallinnusta, joka arvioi tärinöiden leviämistä alueella. Mallinnusten avulla voidaan arvioida, minkä tasoista tärinää esiintyy eri etäisyyksillä kaivoksesta ja kuinka laajasti se vaikuttaa ympärillä olevaan luontoon.
Tärinävaikutusalueet
Hankkeen aikana arvioitavat tärinävaikutusalueet rajataan esimerkiksi sen mukaan, missä kohtaa tärinän heilahdusnopeus ylittää annettuja raja-arvoja. Suurimmillaan tärinävaikutus on arvioitu olevan vuosina 6–24 kaivoksen toimintavaiheessa.
Ekologiset vaikutukset
Tärinällä on monia erilaisia vaikutuksia elinympäristöihin ja eläinlajeihin. Esimerkiksi lintulajit, kuten metso ja teeri, voivat kokea tärinän vaikutukset erilaisina. Kuitenkin tärinän vaikutukset ovat yhteydessä muihin ympäristötekijöihin, kuten meluun ja visuaalisiin häiriöihin. Melu on yksi vaikuttavista tekijöistä, joka tekee tärinän ja melun erottamisen lähes mahdottomaksi.
Epävarmuustarkastelu
Tärinän arvioinnissa on otettava huomioon epävarmuustekijät, sillä tärinä vaikutuksista ja niiden arvioinnista ei ole olemassa laajaa vertaisarvioitua tutkimustietoa. Tämä aiheuttaa jonkin verran epävarmuutta arvioissa, mutta yhteismitalliset tutkimukset eivät kuitenkaan anna syytä olettaa, etteikö tärinän vaikutuksia voitaisi luotettavasti arvioida. Kunkin lintulajin herkkyys tärinälle ja muihin häiriövaikutuksilleki on otettava huomioon arvioinnissa.
Johtopäätökset
Hankkeesta arvioidaan, että tärinän vaikutukset lajistoon, kuten metsähanhelle ja jouhisorsalle, ovat verrattain lieviä, vaikka osaan elinpiireistä voi liittyä riskejä. Lieventävien toimenpiteiden avulla tärinän vaikutuksia voidaan vähentää entisestään. On tärkeää jatkaa seurantaa ja arviointeja pidemmän aikavälin kanssa, jotta voitaisiin varmistaa elinympäristöjen säilyminen ja lajien suojelemisen onnistuminen.
