
IPMA (International Project Management Association) on maailman vanhin ja laajin projektijohtamisen ammattilaisverkosto. Tässä tarkastellaan sen syntyä, kehitysvaiheita sekä organisaatiorakennetta globaalilla ja kansallisella tasolla.
1. IPMA:n alkuvaiheet ja kehitys
-
1965 – INTERNET-liitto perustetaan
Eurooppalaiset projektijohtamisen asiantuntijat kokoontuivat sopimaan yhteistyöstä. Alkuperäinen nimi oli “INTERNET” (International Network), ei suinkaan verkkoyhteydet, vaan kansainvälinen verkosto ammattilaisille. -
1970–1980-luku – kansainvälistyminen
Verkosto kasvoi nopeasti: uusia jäsenyhteisöjä syntyi Keski- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Järjestettiin ensimmäiset maailmanlaajuiset konferenssit ja julkaistiin projektijohtamisen hyviä käytäntöjä. -
1996 – nimi muuttuu IPMA:ksi
Brändin selkeyttämiseksi ja verkoston laajentuessa muullekin maailmalle päätettiin ottaa käyttöön nimi IPMA (International Project Management Association). -
2000-luku – sertifiointijärjestelmän ja standardien kehitys
IPMA laati oman sertifiointimallinsa, jossa nykyisin tunnetaan neljä tasoa: A, B, C ja D. D-taso on perussertifikaatti, joka keskittyy projektijohtamisen periaatteisiin ja eettisiin arviointeihin.
2. IPMA:n organisaatiorakenne
-
Global Board (Maailmanlaajuinen hallitus)
- Vastaa strategisesta suunnasta, taloushallinnosta ja globaaleista standardeista
- Päättää sertifioinnin ja eettisten periaatteiden yleisistä raameista
-
Council of Delegates (Valtuuskuntaneuvosto)
- Kutsuttu “kansallisen yhdistyksen äänitorveksi”
- Jokaisella jäsenmaalla yksi ääni
- Hyväksyy budjetit ja toimintasuunnitelmat
-
Regional Vice Presidents (Alueelliset varapresidentit)
- Neljä aluetta: Eurooppa, Aasia & Tyynenmeren alue, Amerikat ja Afrikka & Lähi-itä
- Koordinoivat alueellista yhteistyötä, koulutusohjelmia ja konferensseja
-
Technical Committee & Certification Committee
- Kehittävät standardeja (ICB – Individual Competence Baseline)
- Valvovat sertifiointiprosessien yhdenmukaisuutta
3. Kansalliset jäsenyhdistykset
- Jokainen maa toteuttaa IPMA:n periaatteita omalla hyväksytyllä mallillaan.
- Suomessa toimii ProMan ry, joka järjestää koulutuksia, seminaareja sekä IPMA D-sertifiointeja.
- Paikallisyhdistykset vastaavat sertifiointien toteutuksesta, kouluttajien koulutuksesta ja eettisten tapausten käsittelystä.
4. Eettiset periaatteet ja verkoston tulevaisuus
- IPMA:n eettinen ohjeisto korostaa rehellisyyttä, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
- Verkosto laajenee yhä uusille alueille, ja digitaalisten työkalujen avulla jäsenmaat voivat jakaa parhaita käytäntöjä reaaliaikaisesti.
Yhteenvetona IPMA on kehittynyt alkuperäisestä eurooppalaisesta verkostosta globaaliksi projektijohtamisen standardeja ja sertifiointeja ylläpitäväksi organisaatioksi. Sen rakenne takaa yhdenmukaisuuden, paikallisen joustavuuden ja ammatillisen kasvun tukemisen eri puolilla maailmaa.
