Julkisen ja yksityisen sektorin yhteiskehittäminen

Mitä yhteiskehittäminen tarkoittaa tässä kurssissa?

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteiskehittämisellä tarkoitetaan tapaa suunnitella, testata ja viedä markkinoille koulutusratkaisuja niin, että:

• julkinen sektori (esim. kunnat, oppilaitokset, viranomaiset) tuo mukaan opetuksen arjen, laatukriteerit, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuustavoitteet
• yksityinen sektori (esim. yritykset, startupit, konsultti- ja palveluyritykset) tuo skaalautuvat tuotteet/palvelut, myynti- ja toimituskyvykkyyden sekä investointihalukkuuden
• molemmat sitoutuvat samaan yhteiseen ongelmaan, mittareihin ja toteutustapaan, jolloin syntyy sekä todellista vaikuttavuutta että liiketoimintaa

Tavoite ei ole “helpottaa hankintaa” tai “tehdä pilotti”, vaan rakentaa toistettava malli, joka kestää sekä pedagogisesti että taloudellisesti.

---

Miksi yhteiskehittäminen on kriittistä skaalautumiselle?

Suomalaisissa koulutusratkaisuissa vaikuttavuuden skaalaaminen törmää usein kolmeen haasteeseen:

1. Pilottien irrallisuus: tehdään kokeiluja, mutta ne eivät muutu pysyväksi toiminnaksi tai tuotteeksi.
2. Eri logiikat: julkisella sektorilla korostuvat yhdenvertaisuus, laatu ja sääntely; yrityksillä myynti, kannattavuus ja toimitus.
3. Todisteet ja tarinat eivät kohtaa: vaikuttavuusdata ei ole vertailukelpoista, tai se ei kytkeydy ostajan päätöksentekoon.

Yhteiskehittäminen ratkaisee näitä, kun alusta asti sovitaan:

• kenelle arvo syntyy
• mitä mitataan
• kuka maksaa ja millä mallilla
• miten ratkaisu tuotetaan ja ylläpidetään

---

Yhteinen tavoite: “Vaikuttavuus + liiketoiminta” Samassa mallissa

On hyödyllistä tehdä näkyväksi, että sama hanke voi tuottaa kahta arvoa yhtä aikaa:

• Vaikuttavuus: oppimistulokset, hyvinvointi, läpäisy, opettajien työn sujuvuus, tasa-arvo, kustannus–hyöty.
• Liiketoiminta: toistettava palvelu/tuote, selkeä asiakas, sopimusmalli, kannattava toimitus, referenssit ja skaalautuva myynti.

Yhteiskehittämisen peruskysymys kuuluu:

“Miten muotoilemme ratkaisun niin, että se parantaa koulutuksen arkea ja on samalla ostettava, toistettava ja kannattava?”

---

Toimijat ja roolit: Kuka tekee mitä?

Yhteiskehittämisessä roolit kannattaa sopia selkeästi, jotta pilotista ei tule “kaikkien projekti ja ei-kenenkään vastuu”.

1) Julkinen sektori / koulutuksen järjestäjä

• määrittelee tarpeen ja käyttötilanteet (esim. oppimisen tuki, kielitietoisuus, työelämäyhteydet)
• mahdollistaa toimintaympäristön (luokat, opettajat, opiskelijat, data)
• varmistaa eettiset käytännöt ja tietosuoja
• osallistuu vaikuttavuusmittareiden määrittelyyn
• arvioi soveltuvuuden osaksi pysyvää toimintaa

2) Oppilaitokset ja korkeakoulut (myös tutkimus- ja kehittämistoimijat)

• tuovat pedagogisen mallin, tutkimusnäytön ja arviointiosaamisen
• auttavat mittaristossa ja arviointiasetelmassa
• tukevat osaamisen kehittämistä (koulutukset, ohjeistukset, valmennus)

3) Yritykset

• rakentavat palvelun/tuotteen ja toimitusmallin
• vastaavat käytettävyydestä, skaalautuvuudesta, tuesta ja jatkuvasta kehityksestä
• muotoilevat hinnoittelun ja ansaintamallin
• valmistelevat myyntiä ja sopimusmalleja (kotimaa ja kansainvälinen)

4) Mahdollistajat (esim. rahoittajat, verkostot, viranomaiset)

• auttavat rahoituksessa, vientikanavissa ja kumppanuuksissa
• selkeyttävät sääntelyä ja ohjeistuksia (esim. data, hankinnat)
• tukevat yhteisten standardien ja mittareiden käyttöönottoa

---

Yhteiskehittämisen etenemismalli: Pilotista skaalaukseen

Alla on käytännöllinen eteneminen, joka sitoo pilotit, oppilaitosyhteistyön ja yritykset samaan tavoitteeseen.

Vaihe 1: yhteinen ongelmanmäärittely (2–4 viikkoa)

Sovitaan yhdessä:

• mikä ongelma ratkaistaan (ei liian laaja)
• kenelle (oppijat, opettajat, johto, huoltajat, työelämä)
• mikä on nykytilan “kipu” (aika, laatu, kustannus, tasa-arvo)
• mikä on tavoiteltu muutos (konkreettinen)

Tuotos:

• 1 sivun “yhteinen tavoite ja rajaus” -kuvaus
• alustava arvolupaus ja käyttötilanteet

Vaihe 2: mittarit ja data sovitaan ennen tekemistä (1–2 viikkoa)

Sovitaan vähintään:

• vaikuttavuusmittarit (esim. osaaminen, läpäisy, motivaatio, opettajan työaika)
• toiminnalliset mittarit (käyttöaste, sitoutuminen, toteutuslaatu)
• liiketoimintamittarit (kustannus/oppija, hinnoittelu, myyntisuppilo, toimituskyky)
• datan omistajuus ja käyttöoikeudet
• tietosuojan ja eettisyyden pelisäännöt

Tuotos:

• yhteinen mittaristo ja minimidatasetti (“mitä kerätään varmasti”)

Vaihe 3: pilotin muotoilu “tuotteeksi” (2–6 Viikkoa)

Pilotti kannattaa suunnitella niin, että se on samalla:

• realistinen opetuksen arjessa
• toistettava eri kouluissa/oppilaitoksissa
• dokumentoitavissa ja tuotteistettavissa

Käytännössä sovitaan:

• toteutus (kesto, ryhmät, roolit)
• koulutus ja tuki (kuka perehdyttää ja miten)
• materiaalit ja prosessit (mitä jää käyttöön pilotin jälkeen)
• resursointi (opettajien työaika, yrityksen tuki, tutkimuspanos)

Tuotos:

• “pilotointipaketti”: ohjeet, materiaalit, tuki, mittarit, aikataulu

Vaihe 4: toteutus ja yhteinen ohjaus (pilotoinnin aikana)

On tärkeää, että pilotissa on:

• yhteinen ohjausryhmä (julkinen + yritys + pedagoginen/ tutkimustoimija)
• selkeä rytmi: esim. viikoittainen tilannekatsaus ja 2–3 väliarviointia
• päätöskriteerit: milloin muutetaan suuntaa, milloin lopetetaan, milloin laajennetaan

Tuotos:

• tilannekuva ja dokumentoitu oppi (ei vain “fiilis”, vaan data + havainnot)

Vaihe 5: skaalauspolku ja kaupallistaminen (2–8 viikkoa pilotin jälkeen)

Pilotin lopuksi tehdään päätös:

• A) stop (ei toimi / ei arvoa / ei sovellu)
• B) iterate (toimii osittain, kehitetään)
• C) scale (toimii ja voidaan laajentaa)

Jos “scale”, sovitaan:

• minimitaso tuotteelle/palvelulle (laatu, tuki, sisältö)
• sopimusmalli ja hinnoittelu
• kohdeasiakkaat ja referenssit
• kansainvälistämisen edellytykset (lokalisointi, kumppanit, compliance)

Tuotos:

• 6–12 kk toimintasuunnitelma: tuote, myynti, toimitus, vaikuttavuusnäyttö

---

Yhteistyömallit, Jotka toimivat käytännössä

Seuraavat mallit ovat tyypillisiä ja käyttökelpoisia, kun tavoitteena on sekä vaikuttavuus että liiketoiminta.

1) “Testbed / kokeiluympäristö” Oppilaitoksissa

• Oppilaitos tarjoaa aidon ympäristön ja käyttäjät
• Yritys tarjoaa ratkaisun ja tuen
• Korkeakoulu tai riippumaton arvioija tukee mittaamista

Hyöty:

• nopea oppiminen ja referenssit
  Riski:
• jää irralliseksi, jos skaalausehdot eivät ole mukana alusta asti

2) Konsortiomalli (useita yrityksiä + julkinen toimija)

• Rakennetaan kokonaisuus, jossa yksi yritys ei tee kaikkea
• Sovitaan integraatiot, vastuut, ja yhteinen asiakaspolku

Hyöty:

• laajempi ratkaisu ja nopeampi toimitus
  Riski:
• epäselvät vastuut → vaatii vahvan orkestroinnin

3) Palvelumalli (managed service)

• Yritys ei myy vain “työkalua” vaan vastaa käyttöönotosta, tuesta ja tulosten seurannasta
• Julkinen toimija ostaa kokonaispalvelua

Hyöty:

• parempi käyttöönotto ja vaikuttavuus
  Riski:
• hinnoittelun ja hankinnan muotoilu voi olla haastavaa

4) Yhteinen tuoteistaminen (co-brand / co-design)

• Oppilaitos ja yritys rakentavat mallin yhdessä ja tuotteistavat sen
• Sovitaan immateriaalioikeudet (IP), lisensointi ja käyttöoikeudet

Hyöty:

• uskottavuus ja pedagoginen laatu
  Riski:
• IP-kysymykset, jos ei sovita ajoissa

---

Pelisäännöt: Mitä pitää sopia, Jotta yhteistyö kestää?

Yhteiskehittämisen onnistuminen riippuu usein “perusasioiden” kirjauksesta. Nämä kannattaa sopia selkeästi:

• Tavoite ja rajaus: mitä tehdään ja mitä ei tehdä
• Omistajuus ja päätöksenteko: kuka päättää muutoksista ja millä perusteella
• Resurssit: työaika, tuki, rahoitus, välineet
• Data ja tietosuoja: mitä kerätään, missä säilytetään, kuka saa käyttää, kuinka kauan
• IP ja materiaalit: kenelle syntyy oikeudet, miten sisältöä saa käyttää jatkossa
• Laatukriteerit: pedagoginen laatu, saavutettavuus, kieliversiot, tuki
• Skaalauskriteerit: millä tuloksilla laajennetaan, millä ei
• Viestintä ja referenssit: mitä saa kertoa, milloin ja miten

Käytännöllinen työkalu on “1 sivun yhteistyösopimusliite”, jossa nämä näkyvät selkokielisesti, vaikka varsinainen sopimus olisi laajempi.

---

Miten varmistetaan, Että syntyy myös liiketoimintaa?

Vaikuttavuus ei automaattisesti muutu myynniksi. Yhteiskehittämisessä kannattaa ottaa liiketoiminta mukaan heti.

1) Määritä maksaja ja ostoperuste

• Kuka hyötyy eniten ja kenellä on budjetti?
• Ostetaanko vaikuttavuuden, säästön vai velvoitteen takia?

2) Tee toimitusmallista realistinen

• Kuinka paljon tukea ratkaisu vaatii?
• Voiko käyttöönoton tehdä “pakettina”, vai tarvitaanko räätälöintiä?

3) Rakennetaan näyttö, joka kelpaa päätöksentekoon

• Pelkkä käyttäjätyytyväisyys ei riitä.
• Tarvitaan vähintään: lähtötaso, muutos, käyttöaste, kustannus, ja kuvaus toteutuksesta.

4) Hinnoittelu kytketään arvoon

• Esim. per oppija / per opettaja / per organisaatio / käyttöönottopaketti
• Jos mahdollista, osa hinnasta voi liittyä palveluun (koulutus, tuki, analytiikka)

---

Esimerkkikuvaus (malli, Ei valmis totuus)

Tilanne: Oppilaitos haluaa parantaa opiskelijoiden läpäisyä ja vähentää opettajien kuormitusta.
Ratkaisu: Digitaalinen ohjaus- ja seurantaratkaisu + opettajien toimintamalli.
Yhteiskehittäminen:

• Oppilaitos määrittelee kriittiset kohdat (poissaolot, opintojen eteneminen)
• Yritys rakentaa ratkaisun ja käyttöönoton
• Korkeakoulu tukee mittausta (läpäisy, poissaolot, ohjausajan käyttö)

Pilotti: 12 viikkoa, 2 koulutusalaa, 4 opettajatiimiä
Päätös: jos käyttöaste >70 %, ohjausaika vähenee 10 % ja läpäisy paranee, laajennetaan.
Skaalaus: tuotteistettu käyttöönotto + vuosisopimus + yhteinen referenssitarina (hyväksytyllä viestinnällä).

---

Tarkistuslista yhteiskehittämisen käynnistämiseen

• [ ] Ongelma ja kohderyhmä on rajattu ja yhteisesti ymmärretty
• [ ] Mittarit (vaikuttavuus + käyttö + liiketoiminta) on sovittu etukäteen
• [ ] Data, tietosuoja ja eettiset käytännöt on kirjattu
• [ ] Roolit ja vastuut (myös päätöksenteko) ovat selkeät
• [ ] Pilotti on muotoiltu toistettavaksi “pilotointipaketiksi”
• [ ] Pilotin jälkeen on sovittu skaalauspolku (stop/iterate/scale)
• [ ] Hinnoittelun ja toimituksen peruslogiikka on hahmoteltu jo ennen pilotin alkua

---

Lopputulos: Yhteinen malli, Joka voidaan monistaa

Kun julkinen ja yksityinen sektori kehittävät ratkaisuja yhdessä suunnitelmallisesti, syntyy:

• parempi osuvuus (ratkaisu vastaa todelliseen tarpeeseen)
• parempi käyttöönotto (tuki ja arjen prosessit mukana)
• vahvempi näyttö (mitattava muutos + selkeä toteutuskuvaus)
• parempi skaalautuvuus (toistettava toimitus- ja sopimusmalli)
• kestävämpi liiketoiminta (selkeä asiakas, arvo ja ansainta)

Tässä luvussa tavoitteena on, että pystyt tunnistamaan sopivan yhteistyömallin, sopimaan pelisäännöt ja rakentamaan pilotin niin, että se on samalla askel kohti laajempaa käyttöönottoa ja kansainvälistä skaalautumista.